Demonisoitu ratsastus, osa 1: Pohkeiden käyttö

Loppujen lopuksi ei ole vielä kovinkaan pitkää aikaa niistä ajoista, kun ratsastus miellettiin liikunnalliseksi harrastukseksi. Olihan se ymmärrettävää, sillä siinä saattoi sekä ihmiselle että hevoselle tulla hiki, eikä sitä katsottu pahalla. Paikasta toiseen liikkumisen lisäksi ratsastuksen tarkoitus oli kehittää ratsukon fysiikkaa, lisätä muun muuassa liikkuvuutta ja lihasvoimaa sekä tasapainoa. Ratsastajat olivat, jos ei hyvässä, niin ainakin kohtuullisessa kunnossa, ja hevosillekin saattoi ostaa varusteet normaalista hevostarvikeliikkeestä norsutavarakaupan ja/tai mittatilaustyön sijaan. Tätä aikaa leimasi myös se, että silloin ratsastukseen käytettiin kommunikointitapaa, jota kutsuttiin avuiksi; pohje-, ohjas-, ääni- ja painoavuiksi. Sitten tuli aikakausi, jolloin ratsastuskypärä vaihdettiin kukkahattuun, ja urheilijoista tuli eläinrääkkääjiä. Jatka lukemista ”Demonisoitu ratsastus, osa 1: Pohkeiden käyttö”

Päämääränä päteminen

Some.

Siellä on luvattoman helppoa saada huomiota ja äänensä kuuluville. Samalla saa julkisuutta ja ilmaista mainosta. Tarvitsee vain osata kirjoittaa muutama sana ja ehkä liittää mukaan huomiota herättämään joku kiva kuva. Kuvan ei tarvitse edes välttämättä liittyä itse aiheeseen, tai sitten se voi olla niistä tuhansista kuvista valittu paras kuva. Kuka sitä nyt huonoa kuvaa julkaisisi?! Yhdellä napin painalluksella sanottavamme leviää satojen tai tuhansien lukijoiden silmien eteen.

Tämän ovat hoksanneet myös hevosalan yrittäjät, hevosalan ammattilaiset sekä hevosalalla ammattimaisesti toimivat harrastelijat.

Osa näistä päivityksistä on tietenkin kevyttä höpinää arkisesta aherruksesta. Miten meni tänään ja kuinka mahtavan upeaa hevosalalla toimiminen on. Sitten taas on näitä päivityksiä, jotka ovat ihan puhtaasti mainokseksi tehtyjä, tarkoituksena houkutella uusia asiakkaita. Lukija pystyy tulkitsemaan päivityksen mainokseksi, ja that’s it. Kolmantena ja vaarallisimpana mainittakoon ne päivitykset, joissa halutaan tuoda omaa ammattitaitoa esille ja asioihin paneudutaan hieman syvällisemmin.

Jatka lukemista ”Päämääränä päteminen”

Someopiston täyspätevyys

Somekirjoittelu kattaa nykyään valtavan suuren osan yrityksen – myös hevosyrityksen – markkinointityöstä. Moni yrittäjä käyttääkin aktiivisesti aikaansa somekirjoitteluun, omien sivujensa päivittämiseen ja mahdollisimman klikkaavien ja houkuttelevien julkaisujen luomiseen.

Hevoluution toimituksen tekemän tutkimuksen mukaan (tutkimus on suoritettu viimeisen vuoden aikana säännöllisesti facebookia ja instagramia selaamalla silloin, kun koitetaan välttää jotain ei-niin-innostavaa työtä) tämän kaltainen päivitys koostuu ensinnäkin söpöstä kuvasta, muutamasta sydän-emojista, ja siihen sisältyy usein myös pieni ”faktapuolen” tietoisku, jolla saadaan korostettua omaa amattitaitoa ja paremmuutta suhteessa muihin.

Mutta miksi sana ”faktapuolen” on tungettu ahtaasti heittomerkkien sisään?

Jatka lukemista ”Someopiston täyspätevyys”

Mullistava metodi

Saitko juuri ahaa-elämyksen?

Loksahtiko palaset kohdilleen, syttyikö idealamppu ja aukesivatko silmäsi?

Juuri näinhän se menee. Miksi en ole ennen tätä tajunnut? Miksi kukaan muu ei ole ennen tätä tajunnut?

Ratsastus, hevosenpito ja kaviokkaiden kouluttaminen ovat lähinnä loputonta uuden oppimista. Kuten me kaikki muistamme vastoinkäymisten edessä todeta, tässä hommassa ei tule ikinä valmiiksi. Aina on parannettavaa, aina tulee vastaan hevonen jonka kaltaista et ole koskaan ennen tavannut. Paitsi turhauttavaa ja vaikeaa, on se myös palkitsevaa, sillä sen kerran kun ahaa-elämys iskee, sen voimalla jaksaa taas monen epäonnistumisen yli. Sillä silloin edes yksi asia tuntuu hieman helpommalta.

Tässä vaiheessa moni huomaa myös, että se oma ahaa-elämys on uusi paitsi itselle, myös monelle muulle. Tuntuu hyvältä huomata olevansa jossakin parempi kuin muut. Ehkä voit jopa auttaa kanssaihmistä omien hevosongelmiensa kanssa. Ja näinhän kaikki aikamme suuret hevosalan gurut ovat uransa aloittaneet – he ovat vain saaneet idean, jota pitävät aivan täysin uutena. Jatka lukemista ”Mullistava metodi”

Hevosrääkkäysurheilua

On todella hienon näköistä, kun maastoesterataa ajetaan nelivaljakolla. Siinä voimat jylläävät, kun neljä esteettisesti yhteensopivaa hevosta vetää komeita vaunuja erilaisten vesiesteiden lävitse, pujotellen ja pelottomasti kaarteisiin syöksyen. Eikä siinä menossa istuminen ole mitään sunnuntaiajelua kuskillekaan – rehellisesti sanottuna, omat päätetyön tuhoamat kiertäjäkalvosimeni huutavat hoosiannaa jo pelkästään ohjasotteita katsottaessa.

Jatka lukemista ”Hevosrääkkäysurheilua”

Ne komealta kalskahtavat koulutusfraasit

On tietenkin hieno asia, että yhä useampi hevosihminen on kiinnostunut hevosten kanssa kommunikoinnista ja niiden pehmeästä opettamisesta. Kaikkihan ovat kuulleet lauseen ”jokainen hevosen käsittelijä on samalla myös sen kouluttaja.” Hevonenhan ei osaa erottaa koulutustilannetta tavallisesta arkihetkestä.

Komealta kalskahtavasta ehdottomuudestaan huolimatta kyseinen lause itsessään ei tietenkään pidä paikkaansa. Hevonen ei todellakaan ota oppia vastaan keneltä tahansa vastaan tallustavalta kädelliseltä, tai ainakin tahattomasti tapahtunut oppiminen on yleensä ihmisen näkökulmasta negatiivista, joten kouluttamisesta tuskin voidaan puhua. Mutta onhan se hyvän kuuloinen lause jota on kiva toistella kun ei parempaakaan keksitä.

Jatka lukemista ”Ne komealta kalskahtavat koulutusfraasit”

Lemmikkiponeja ja sylihevosia

Jokainen koiran omistaja on varmasti miettinyt ennen koiran hankkimista, että mihin tarpeeseen koira tulee. Metsästyskaveriksi hankitaan metsästyskoira ja sylikoiraksi joku pieni puudeli. Tiedetään myös, että ajokoira tarvitsee paljon liikuntaa. Mikäli runsasta liikuntaa ei voida koiralle tarjota, harkitaan rotua, jolle riittää pienempi tila liikkumiseen.

Entäs sitten jos ei ole mahdollisuutta ottaa koiraa? Ei ehkä pystytä syystä tai toisesta sitoutumaan koiran hoitamiseen ja sen liikunnan tarpeen tyydyttämiseen useita kertoja päivässä. Voidaan todeta, että koira ei siis ole sopiva lemmikki, vaan pohditaan muita vaihtoehtoja. Kissa? Kani? Jotain pienempään tilaan mahtuvaa, marsu ehkä? Allerginen ottaa itselleen kilpikonnan, käärmeen tai akvaariollisen kaloja. Hevoluution toimituksella ei ole laajaa tietoutta akvaariokalojen hoidosta, mutta empiiriset tutkimukset (naapurikyttäys) osoittavat, että joko akvaariokalat eivät kaipaa jokapäiväistä ulkoilua tai sitten naapuri on tosi paska kalan omistaja.

Miten tämä kaikki sitten liittyy hevosiin? Hevonenhan ei ole lemmikki, vai onko sittenkin? Jatka lukemista ”Lemmikkiponeja ja sylihevosia”

Johdonmukaisuusristiriita

Johdonmukaisuus tarkoittaa tilanteesta riippumatta aina samanlaisena toistuvaa toimintaa ja suhtautumista. Tilanteesta riippumattomuus tarkoittaa sitä, että toimintaan ja suhtautumiseen ei vaikuta se, koska, miten, ja missä se tapahtuu. Johdonmukainen toiminta on luotettavaa, ennalta-arvattavaa ja yllätyksetöntä.

Johdonmukainen toiminta johtaa säännön oppimiseen. Sääntö tarkoittaa ohjenuoraa, jota seuraamalla voidaan olettaa päätyvämme tiettyyn lopputulokseen. Sääntöä noudattamalla voimme ennustaa lopputuloksen; mikäli säännössä on poikkeuksia, se ei ole enää sääntö, vaan vaatii tulkitsemista.

Esimerkiksi: Kaverin lyöminen on kiellettyä. Tämä on sääntö. Tällaisen säännön vallitessa kaveri voi elää vapaasti ja olla oma itsensä, ilman pelkoa lyödyksi tulemisesta. Jos säännössä on tulkinnanvaraa, eli kaveria saa lyödä silloin kun se ärsyttää, ei sääntö ole enää johdonmukainen. Tällöin kaveri joutuu varomaan sanojaan, koska saattaa tulla lyödyksi, mikäli ärsyttää muita. Tällöin säännön tulkinta on mielivaltaista lyöjän osalta, eikä sääntö ole enää johdonmukainen. Jatka lukemista ”Johdonmukaisuusristiriita”

Yhteisön yksinäiset

Hevonen on ehdoton laumaeläin. Hevosen sosiaaliset tarpeet täyttyvät vasta, kun se pääsee näkemään ja koskettamaan toisia hevosia.

Se on laumaeläin niin vahvasti, että jopa sen oma identiteetti, kuinka se kokee itse itsensä, muodostuu sen mukaan, kuinka lauma siihen suhtautuu. Itseään vahvempien hevosten kanssa laumassa elävä hevonen pitää itseään nöyränä persoonana, itseään lempeämpien seurassa elävä taas harvinaisen kovana tyyppinä. Saman hevosen luonne voi muuttua kuin yö tai päivä lauman vaikutuksen mukaan, sillä hevosen yksilöllinen luonne on aina altis lauman vaikutukselle. Se ei ole mitään ilman laumaansa. Jatka lukemista ”Yhteisön yksinäiset”

Mainonnan uhrit

Paikallinen uusi talli tunkee mainoksiaan alueen facebook-kirpputorille. Ärsyttävää. Ryhmähän on tarkoitettu myymistä varten. Siis käytettyjen tavaroiden myymistä varten. Ei talliyrittäjien mainoksia varten. Facebookia selaillessasi samat mainokset pompsahtavat silmillesi useammasta paikasta. Samaa mainosta on jaettu myös kaikkien lähikuntien puskaradio-ryhmiin. Tuplaärsyttävää asiasta tekee sen, että yksi kaverisi on mennyt jakamaan myös tuon pikkutallin julkaisun omalla aikajanallaan. Taitaa olla vähän yksinkertainen kaveri, eikö se tajua mainostavansa ilmaiseksi sitä tallia?

Törmäät saman tallin paperiseen mainokseen paikallisessa kahvilassa käydessäsi. Mikä sekin luulee olevansa? Onko se oma talli muka niin erinomainen, että sitä pitää joka paikassa mainostaa. Aika tyrkkyä tunkea mainoksiaan joka paikkaan. Vaikuttaa ehkä jopa vähän epätoivoiselta? Kyllähän asiakkaat löytävät laadukkaalle tallille ilman mainontaakin. Puskaradion voima on valtava, kaikkihan sen tietää.

Pilaako pienyrittäjä sinunkin päiväsi? Oletko sinäkin mainonnan uhri?

Jatka lukemista ”Mainonnan uhrit”