Väittely: Vapaa heinä vs. rajoitettu heinä

A: Vapaa heinä on hevoselle luonnollinen.

B: Luonnossa hevosen ruoka ei ole yhtä ravinteikasta kuin viljelty heinä. Liian ravinteikas heinä altistaa hevosen elintasosairauksille.

A: Tietenkin vapaasti annettavan heinän laatuun pitää kiinnittää huomiota sekä sisältö tutkia analyysillä. Heinän täytyy olla riittävän ravinneköyhää.

B: Jos hevonen syö liikaa ravinneköyhää heinää, niin sille kasvaa valtava heinämaha. Lihakset eivät kehity ilman riittävää valkuaisen saantia.

A: Hevoselle voidaan aina lisätä rehuilla eri ravintoaineita, lisäruokinta suunnitellaan tietenkin aina heinäanalyysin perusteella.

B: Heinäanalyysistä ei ole mitään hyötyä, jos ei tiedetä kuinka paljon hevonen tarkalleen syö. Jos hevonen saa syödä vapaasti heinää niin paljon kun haluaa, se syö helposti kolminkertaisen määrän heinää yli tarpeensa. Rajoitetulla heinäruokinnalla voidaan määritellä tarkemmin hevosen lisäravinteiden tarve.

A: Hevosen vapaan heinän saantia voidaan rajoittaa erilaisilla slowfeed-järjestelmillä.

B: Slowfeed-verkosta syöminen nyt ei ainakaan ole luonnollista hevoselle. Jo pelkästään hevosen syömisasento on hevoselle luonnoton ja aiheuttaa erilaisia vaivoja kaula- ja selkärangan alueelle.

A: Luonnossa hevoset mielellään kurkottelevat puiden lehtiä tai kaluavat puun runkoja. Verkkoa ei myöskään ole pakko kiinnittää korkealle, se voi olla myös alhaalla.

B: Kengitetty hevonen voi takertua alhaalla olevaan verkkoon kengistään tai hokeistaan. Hevosta ei myöskään ole tarkoitettu nyhtämään ravintoaan verkon läpi, vaan se aiheuttaa hampaiden kulumista.

A: Vapaasti heinää saavan hevosen syljen tuotanto on parempi, ja sylki suojaa hevosen hampaita. Lisäksi riittävä syljen eritys parantaa hevosen ruuansulatusta ja näin ollen hoitaa myös vatsaa. Se suojaa hevosen vatsaa vatsahaavalta, joka on harmittavan yleinen nykyhevosella.

B: Vatsahaavan syntymiseen vaikuttaa monet muutkin syyt, esimerkiksi stressi.

A: Rajoitettu ruokinta on nimenomaan yksi suuri stressinaiheuttaja. Arviolta 80 prosenttia Suomen hevoskannasta kärsii ruokintastressistä.

B: Rutiinit ja säännölliset ruokinta-ajat ehkäisevät ruokintastressin syntyä. Kun hevosen ruokinta-ajat ovat säännölliset, sen syljen eritys alkaa toimimaan jo ennen ruokintaa. Hevoset rakastavat rutiineja ja rutinoituvat helposti, hevosen vatsakellon voimaa ei tule aliarvioida.

A: Jos hevonen saisi päättää, se ruokailisi mielellään 10-15 pientä ateriaa ympäri vuorokauden. Kukaan ei pysty ruokkimaan hevostaan riittävän usein. Vapaalla heinällä ollessaan hevonen voi itse päättää koska haluaa ruokailla.

B: Vapaalla heinällä ja liian virikkeettömässä ympäristössä ollessaan hevonen syö aikansa kuluksi ja näin ollen yli tarpeensa ja lihoo lihavaksi. Ylipaino aiheuttaa lukuisia terveysriskejä.

A: Hevosella täytyy tietenkin olla riittävän virikkeellinen ympäristö ruokintamuodosta riippumatta. Tokihan hevonen saa liikuntaa myös ihmisen toimesta.

B: Harva ihminen pystyy liikuttamaan hevostaan riittävästi, varsinkin kun hevonen viettää kaiken vapaa-aikansa syömällä.

A: Riittävän isoilla ulkoilutarhoilla, laumatovereiden seuralla sekä esimerkiksi aktiivipihatolla saadaan lisättyä hevosen liikunnan määrää.

B: Kaikki hevoset eivät sopeudu pihatto-oloihin tai isoihin laumoihin. Tarhojen koolla ei edes ole merkitystä, jos kaikki lauman hevoset seisovat jatkuvasti samassa paikassa syömässä. Lisäksi hevoset myös tallovat heinää kavioihinsa enemmän, joten heinää menee myös hukkaan, mikä ei ole taloudellista.

A: Maahan tallotun heinän muodossa hukatut rahat säästetään eläinlääkärikuluissa, kun hevoselle ei tule ähkyjä, varsinkin hiekkaähkyjä ei synny, kun hevoset eivät nypi maasta likaisia viimeisiä heinänkorsia.

B: Vapaan heinän ahmimisestako ei sitten synny ähkyjä ja ylipainosta eläinlääkärikuluja?