Ampukaa jo?

Helsingin sanomien (jutun löydät täältä)  vuonna 2017 teettämässä mielipidetutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun. Tutkimuksen mukaan 81 prosenttia suomalaisista miehistä ja 72 prosenttia suomalaisista naisista, eli karkeasti kolme neljästä suomalaisesta kannattaa eutanasiaa. Siis ihmiseutanasiaa.

Jatka lukemista ”Ampukaa jo?”

Yhteisön yksinäiset

Hevonen on ehdoton laumaeläin. Hevosen sosiaaliset tarpeet täyttyvät vasta, kun se pääsee näkemään ja koskettamaan toisia hevosia.

Se on laumaeläin niin vahvasti, että jopa sen oma identiteetti, kuinka se kokee itse itsensä, muodostuu sen mukaan, kuinka lauma siihen suhtautuu. Itseään vahvempien hevosten kanssa laumassa elävä hevonen pitää itseään nöyränä persoonana, itseään lempeämpien seurassa elävä taas harvinaisen kovana tyyppinä. Saman hevosen luonne voi muuttua kuin yö tai päivä lauman vaikutuksen mukaan, sillä hevosen yksilöllinen luonne on aina altis lauman vaikutukselle. Se ei ole mitään ilman laumaansa. Jatka lukemista ”Yhteisön yksinäiset”

Inhimillistämättömyydessään ikävä ajatus

Niitä ei koskaan tule hankkia hetken mielijohteesta. Me opiskelemme niiden hoitoa, psykologiaa, ruokintaa ja liikebiomekaniikkaa vuosikaudet, ennen kuin edes harkitsemme oman hankkimista. Silloinkin ennen ostopäätöstä tulee varmistaa, että meillä on riittävästi tukihenkilöitä ja ammattitaitoista apua saatavilla. Eihän niitä hankita vahingossa erään lämpimän kesäyön seurauksena, tai vain siksi, että ollaan tultu johonkin tiettyyn ikään  tai elämäntilanteeseen ja kaikki kaveritkin hankkivat niitä.

Niiden ruokinta lasketaan milligramman tarkkuudella nykyaikaisia ravitsemusohjelmia hyödyntäen. Niille syötetään vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet, unohtamatta maistuvaa ja laboratoriokokein analysoitua varmasti ravitsevaa heinää. Ei niille mitään riisimuroja ja Saarioisen roiskeläppää syötetä.

Jatka lukemista ”Inhimillistämättömyydessään ikävä ajatus”

Totta vai tarua: Hevosshiatsu

Hevosshiatsu on kiinalais-japanilainen hoitomuoto, jossa käsitellään itämaisessa lääketieteessä kehon tavanomaisena rakenteellisena osana pidettyjä meridiaaneja (”energiakanava”). Käsittelyllä on tarkoitus avata tai täyttää näitä energiakanavia, riippuen hoidettavasta alueesta ja hoidon tarkoituksesta. Shiatsu vaikuttaa akupunktion tavoin kohdeyksilön ”Ki”:hin (”elämänvoima, energiavirtaus”).

Jatka lukemista ”Totta vai tarua: Hevosshiatsu”

Kunnes kuolema meidät erottaa

Tiedättekö sen tunteen, kun syttyy intohimo johonkin? Sen pakottavan, villitsevän, lähes huumaavan tunteen, joka saa menemään läpi vaikka harmaasta kivestä saavuttaakseen tavoitteensa?

Entä tiedättekö sen tunteen, kun intohimo kuolee?

Intohimo voi kadota parisuhteesta tai avioliitosta, mutta myös harrastuksesta. Kun ratsastus ei harrastuksena innosta enää, on helppoa jättäytyä pois tunneilta tai jättää kausikorttinsa uusimatta. Oman hevosen omistajalle intohimon katoaminen on hieman suurempi projekti, joka vaatii itsetutkiskelua, oman moraalin tarkastelua, tunteiden kuolettamista ja uusien herättelyä; sekä, valitettavasti, budjetointia ja talousajattelua.

Jatka lukemista ”Kunnes kuolema meidät erottaa”

Ne rauhalliset tädin (ja sedän-) kuljettimet

Yleensä rakastetuimmilla harrastehevosilla on taipumus mukavuudenhaluun ja laiskuuteen. Tämä siitä huolimatta, että kilpa- ja työhevosjalostus pyrkii tarkoituksellisesti pääsemään näistä ominaisuuksista eroon.

Tällainen hevonenhan on joka tädin unelmapuksutin; mukavuudenhaluinen hevonen hidastaa reaktioitaan tarkoituksella, jotta pystyy varmistumaan että sen varmasti on pakko reagoida – ettei vain tule liikuttua turhaan. Jatka lukemista ”Ne rauhalliset tädin (ja sedän-) kuljettimet”

Väittely: Karsinatalli vs. pihatto

A: Hevosen täytyy päästä karsinaan lepäämään.

B: Hevonen nukkuu vuorokaudessa muutamia tunteja, ja nekin useassa eri pätkässä. Lopun aikaa hevonen vain seisoo ja pitkästyy.

A: Hevonen lepää muutenkin kuin nukkumalla ja esimerkiksi yksilöllinen ruokinta on helpompi toteuttaa karsinatallissa. Pihatossa hevonen joutuu olemaan muiden hevosten seurassa jatkuvasti ja taistelemaan ruuastaan ja elintilastaan.

Jatka lukemista ”Väittely: Karsinatalli vs. pihatto”

Dinosaurus

Tiedättekö sen tyypin? Hän ei käy juhlissa, eikä hän lomaile. Hän ei sairastu, ja vaikka sairastuisikin, ei hän pidä sairaslomia. Itsestään huolehtiminen on nynnyille, ja parisuhteesta huolehtiminen riippuvaisuutta. Hänen työpäivänsä venyvät 16-tuntisiksi ja työviikkonsa kahdeksanpäiväisiksi. Hänen ihmisarvonsa riippuu siitä, kuinka paljon hän tekee töitä ja kuinka rankkaa työtä se on.

Jatka lukemista ”Dinosaurus”

Aivan paska blogiteksti

Ah, kevät!

Linnut laulavat, aurinko paistaa ja irtokarva pöllyää. Lumi sulaa…

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, sanoi hevosenomistaja keväällä. Tarhoista sulavan lumen alta paljastuu keskimäärin kaksi kuutiota lantaa per tarhattu hevonen. Sulavesi juoksuttaa ihanan rusehtavaa lientä koko talliympäristöön ja tuoksu on nätisti sanottuna maalaismainen. Kylään tullut kaupunkilaisserkku katsoo järkytyksen- ja kuvotuksensekaisin tuntein talvikarvaa laattoina pudottavaa, kapista kärsivää mammuttia muistuttavaa ponia. Ja sen jalkojen alla jylhinä kohoavia lantavuoristoja.

Jatka lukemista ”Aivan paska blogiteksti”

Luonnottoman positiivista

Nykypäivänä arvostamme sitä kuuluisaa luonnollista hevosmiestaitoa korkealle. Hevoskuiskaajia on kolmetoista tusinassa, ja jokainen heistä tunnustautuu jonkun toisen, ansioituneemman hevoskuiskaajan oppilaaksi; nykypäivänä jonkun tietyn gurun oppilaaksi tunnustaudutaan vaikkapa sillä perusteella, että seuraa ko. henkilön sometilejä aktiivisesti.

Jatka lukemista ”Luonnottoman positiivista”