Ne komealta kalskahtavat koulutusfraasit

On tietenkin hieno asia, että yhä useampi hevosihminen on kiinnostunut hevosten kanssa kommunikoinnista ja niiden pehmeästä opettamisesta. Kaikkihan ovat kuulleet lauseen ”jokainen hevosen käsittelijä on samalla myös sen kouluttaja.” Hevonenhan ei osaa erottaa koulutustilannetta tavallisesta arkihetkestä.

Komealta kalskahtavasta ehdottomuudestaan huolimatta kyseinen lause itsessään ei tietenkään pidä paikkaansa. Hevonen ei todellakaan ota oppia vastaan keneltä tahansa vastaan tallustavalta kädelliseltä, tai ainakin tahattomasti tapahtunut oppiminen on yleensä ihmisen näkökulmasta negatiivista, joten kouluttamisesta tuskin voidaan puhua. Mutta onhan se hyvän kuuloinen lause jota on kiva toistella kun ei parempaakaan keksitä.

Maassamme ei myöskään liene enää ainoatakaan hevosihmistä, joka ei olisi kuullut lausetta ”hevonen oppii parhaiten rauhallisessa mielentilassa ja tuntiessaan olonsa turvalliseksi”. Tämähän on loistava ohjenuora hevosen kouluttamista varten; tehdään koulutustilanteesta hevoselle mukava kokemus, ja se tekee mieluummin yhteistyötä kanssamme. Tällöin oppiminen on todennäköisesti myös turvallista, niin hevoselle kuin ihmisellekin.

Harmi sinänsä, että tämäkään lause ei ole sanatarkasti totta. Hevonen oppii parhaiten välittömässä hengenvaarassa ollessaan. Tämä johtuu siitä, että itsesuojeluvaisto ohittaa aina saaliseläimen kaikki muut tarpeet. Villakoiran ydin piilee siinä, että hevosen ollessa tällaisessa mielentilassa meidän on hyvin haastavaa hallita sitä tai rajata sen oppimat asiat haluamaamme aihepiiriin.

Niin, emme tietenkään ahdista hevosta pakokauhun partaalle todistaaksemme pointtimme sille. Miksi meidän tulisi kuitenkin tiedostaa, että oppiminen on aina tehokkainta hevosen pelätessä henkensä edestä? No siksi, että vaikka kuinka opettaisit hevosellesi tassun – ei kun siis kavion – antamista rauhallisessa mielentilassa, se unohtaa oppimansa täysin heti, kun vastaan tulee sen henkeä tai turvallisuutta uhkaava vaaratekijä, kuten peräkärryssä lepattava pressu tai se kuuluisa sininen postilaatikko (vai oliko se punainen, muistaako kukaan?).

Jos hevonen kuitenkin onnistuu pelastautumaan lepattavalta pressulta hyppäämällä ojaan, osaa se tämän taidon koko loppuikänsä. Koska henkeä uhkaavan vaaran edessä opittu taito on tärkeämpi selviytymisen kannalta, kuin turvallisessa ja rauhallisessa tilanteessa opittu taito. Sen sijaan hevosella ei välttämättä ole suurta intressiä ojennella ihmiselle tassuaan, mikäli postilaatikko on juuri nielaisemassa sen kitaansa.

Tämän rauhallisen mielikuvan jälkeen voidaankin aiheuttaa hevosihmisille uusi stressinaihe avaamalla vielä yhtä lentävää lausahdusta; Me hevosihmiset (eli samalla myös hevosenkouluttajat) tykkäämme kovasti myös kehuskella sillä, että pyrimme aina kouluttamaan hevosemme ilman, että ne stressaantuvat. Totuushan valitettavasti on, että yksikään eläin tai ihminen ei opi mitään täysin stressittömässä tilassa. Muutoin aivomme täyttyisivät tarpeettomasta informaatiosta; juuri opeteltavaan aiheeseen liittyvä stressi ja sen laatu määrittää sen, kuinka tärkeää yksilön on oppia kyseinen asia. Taidot, joiden osaamiseen ei liity minkäänlaista stressiä, voidaan ohjata suoraan aivojen roskakoriin täysin tarpeettomana.

Entä miten sitten voidaan perustella positiivisen vahvisteen teho? No, eikö kunnianhimo, toisin sanoen taipumus omaneduntavoitteluun itsessään ole eräänlainen stressitekijä? Ai ei? Mene kertomaan tämä pitkää matikkaa pänttäävälle lukiolaiselle, niin katsotaan mitä mieltä hän on asiasta.

Tässäpä kotitehtävä jokaiselle hevosten kouluttelua harrastavalle kanssakansalaiselle: Valitse joku suuren idolisi tai gurusi suusta kuulemasi lause, jota olet aina pitänyt absoluuttisena totuutena. Pohdi sitten lausetta sana sanalta, skeptisesti ja kriittisesti. Pystytkö tekemään objektiivisen ja rehellisen arvion toteamuksen paikkansapitävyydestä? Kestääkö se läheistä tarkastelua? Onko se sanatarkasti totta? Onko lauseen sisällössä mahdollisesti olemassa porsaanreikä, jota emme ole ottaneet huomioon?

Vai kuulutko sinäkin niihin, jotka toistelevat jostakin kuulemaansa hienon kuuloista lausetta, vaikkei se tarkalleen ottaen tarkoita mitään?

Mitä muita lentäviä lauseita olet kuullut kanssahevostelijoidesi toistelevan papukaijan lailla? Jaa se meidän kanssamme Hevoluution keskustelupalstalla.