Lihavat lapsemme

Hevosten lihavuudesta puhutaan nykyään paljon, ja sen haitat hevosen hyvinvoinnille ovat hyvin tunnetut. Poikkeuksena ovat kuitenkin varsat. Pulska varsa nähdään suloisena, hyvin ruokittuna ja kehittyneenä, kun taas laihanpuoleinen varsa poikii korkeintaan eläintensuojelu-ilmoituksen.

Silmämme on tottunut arvostamaan korkeammalle pyöreitä, pehmeitä linjoja kuin teräviä kulmia. Hyvin harvassa ovat kerrat, jolloin jonkun kuulisi moittivan lihavaa varsaa. Eihän lihavaa lastakaan saa moittia.

Elämme yltäkylläisyyden aikaa, jolloin meille ihmisille on tärkeää, että varsat, nuo ihmislasten korvikkeet, saavat riittävästi kaikkea – hyvät eväät tulevaan elämäänsä. Ruoalla varsa on helppoa kesyttää, ja ihmisen silmään pieni lapsenpyöreys on aina kauniimpaa kuin törröttävät luut.

Ongelmaksi asia muodostuu siinä vaiheessa, kun hevoslasta katsotaan samoin silmin kuin arvostellaan ihmisvauvan viehättävyyttä. Hevonen on kuitenkin fysiikaltaan ja ominaisuuksiltaan täysin erilainen eläin kuin ihmislapsi. Lisäksi hevosen kannalta sen ulkonäöllä ei ole niin kovin suurta merkitystä, kun mitä me ihmiset kuvittelemme.

Moni meistä tuomitsee vuoden, kahden vuoden tai jopa kolmenkin vuoden ikäisellä varsalla ratsastamisen vedoten sen yhä kehittyvään fysiikkaan. Liikalihava varsa voi kuitenkin kantaa yllään helposti useita kymmeniä kiloja ylimääräistä painoa rasvan muodossa. Miksi lihavuudesta johtuva liikapaino olisi vähemmän haitallista kuin ihmisen käytöstä johtuva?

Pikkuvarsan liian runsas väkirehuruokinta voi edesauttaa jalka-asentovirheiden syntyä, kun hevosen luusto kasvaa nopeammin kuin jänteet. Liikapaino puolestaan rasittaa varsan kehittyvää luustoa aivan samalla tapaa kuin aikuisenkin, riippumatta siitä, mistä ylimääräinen paino on lähtöisin. Siinä, missä ratsastajaa kannetaan muutamia tunteja viikon aikana, omaa ylipainoa kannetaan 24/7 – niiden samojen jalkojen päällä, joilla hevosen tulisi pystyä liikkumaan koko loppuelämänsä.

Fakta on, että tuki- ja liikuntaelimistön kehityshäiriöitä esiintyy yleisimmin suurikokoisilla ja nopeasti kasvavilla varsoilla. Näin ollen tiettyjen ravintoaineiden liikasaannin voidaan katsoa olevan vähintään yhtä haitallista varsan kehitykselle kuin puutostilojenkin.

Hevosen ei kuulu näyttää lapsenpyöreältä. Hevosen kuuluu näyttää siltä, että se pystyy koska tahansa karauttamaan karkuun hyökkäävien saalistajien kynsistä.