Hiljainen tappaja

Suomalaisten asuntojen radonpitoisuudet ovat maailman suurimpia. Radon on hajuton, mauton ja väritön, mutta voimakkaasti radioaktiivinen jalokaasu, joka syntyy maankuoressa uraanin ja toriumin hajoamistuotteena. Sen siirtymistä maaperästä huoneilmaan ei voida mitenkään aistinvaraisesti tutkia.

Suomessa on alueita, joissa koulujen, päiväkotien, työpaikkojen ja julkisten tilojen radonpitoisuus on lain mukaan selvitettävä. Raja-arvot ylittäviä kohteita on kaikkialla Suomessa, vaikkakin suurimmat radonpitoisuudet löytyvät tyypillisesti Etelä-Suomesta ja Pirkanmaalla harju- tai salpausselkämuodostelmilla sekä Kaakkois-Suomesta.

Jo vuonna 2009 WHO on suositellut, että sen jäsenvaltiot laskevat sisäilman radonin suositellun enimmäispitoisuuden tasolle 100 Bq/m3, mutta Suomessa enimmäisarvo on vielä vuonna 2017 vanhojen asuntojen osalta 400 Bq/m3 ja uusien osalta 200 Bq/m3. Jokainen sadan becquerelin lisäys hengitysilmassa lisää keuhkosyövän todennäköisyyttä 16 prosentilla. Puolet suomalaisten säteilyannoksesta koostuu radonista, ja vuosittain siihen menehtyy 300 ihmistä. Radonin radioaktiiviset hajoamistuotteet tarttuvat keuhkoputkiin ja keuhkorakkuloihin. Se on luokiteltu karsinogeeniksi ja on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja.

Lisätietoa radonista löytyy WHO:n sivuilta täältä.

Suomessa yleinen rakennusten perustamistapa eli maanvarainen laatta edistää radonin virtausta asuintiloihin. Samantyylinen perustamistapa on lähes jokaisessa rakennetussa navetassa, tallissa ja eläinsuojassa. Radon virtaa maaperästä huoneilmaan erityisen herkästi niissä rakennuksissa, joissa on alipaineistettu, koneellinen ilmanvaihto ja suuri lattiapinta-ala. Myös maaperän lämpötilaerot vallitsevaan ulkoilman aiheuttavat tehostuneen imuilmiön ja kohonneen radonriskin. Koneellinen ilmanvaihto on vaadittu yli seitsemän hevosen talleissa jo vuodesta 2014 asti.

Aiemmin hevostallien rakentamisesta säädetyt määräykset eivät ole puutuneet radonin hallintaan millään tavalla. Hevostallien sisäilmantutkimusten yhteydessä ei tyypillisesti ole tehty radonmittauksia. Tämä siitä huolimatta, että hevosella on isona eläimenä suuret keuhkot ja se viettää tallissa hyvin pitkiä aikoja kerrallaan.

Suomen maaperän korkean radonpitoisuuden vuoksi Suomi onkin ottamassa ensimmäisenä EU-maana käyttöön lakisääteiset vuosittain tehtävät radonpitoisuuden mittaukset kaikkiin eläinsuojiin, mukaan lukien myös pihattotallit ja -navetat. Mittaukset on tehtävä myös niissä tiloissa, missä pidetään eläimiä vain osan aikaa vuodesta. Uusi eläinsuojelulaki velvoittaa ensimmäiset mittaukset tehtäväksi kaikkiin 2009 rakennettuihin tai sitä nuorempiin eläinsuojiin jo 2019 vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2008 tai sitä vanhempiin rakennuksiin ensimmäiset radonmittaukset tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä. Radonpitoisuuden on oltava kaikissa eläintiloissa alle 200 Bq/m3.

Suomessa radonmittauksien toteutumista eläinsuojissa valvoo pistokokein Evira. Mittausten laiminlyönnistä voidaan toisen huomautuksen jälkeen langettaa uhkasakko. Mikäli mittaukset ovat tämän jälkeenkin suorittamatta, eläinsuoja asetetaan käyttökieltoon. Lisätietoa hevostallien radonmittauksista ja laillistetuista radonmittauksia tekevistä yrityksistä sekä hinnastot maakunnittain löydät täältä.

Onko radonmittaukset todellakin eläisuojelua vai uusi tapa rahastaa hevosten omistajia ja tallinpitäjiä? Kommentoi ja keskustele Hevoluution keskustelusivulla.