Hepokapitalistin painajainen

Vuonna 2015 Yle uutisoi poliisin harmaan talouden torjuntatarkoituksissa tekemästä kuuden euron pizza -kampanjasta. Ajatus kampanjan takana oli, että Suomi on lähtökohtaisesti niin järkyttävän kallis maa yrittää (ja) elää, että alle kuudella eurolla ei kertakaikkiaan voida myydä pizzaa, mikäli yrittäjä hoitaa veronsa ja velvoitteensa asiallisesti. Pizzaa rakastava mutta kovin maksuhaluton kansanosa kohahti aiheesta, kuten mielensäpahoittajien sukupolven tuleekin.

Kuinka tämä liittyy aiheeseemme, paitsi siten että Hevoluution toimitus tunnustautuu suureksi halvan pizzan ystäväksi, on tämä – ratsastuskoulu, vaikkei sitä monesti tulla ajatelleeksi, on myös yritys, johon pätee markkinatalouden lait kuten muihinkin yrityksiin. Ratsastuskoulu ei ole yleishyödyllinen maisemaelementti maalaiskaupungissa, vaan yritys.

Valtaosa ratsastuksen harrastajista valitsee aina kahdesta ratsastuskoulusta halvemman (lähde: toimituksen mututuntuma), mikäli näiden etäisyys toisistaan on alle 60 kilometriä. Mutta kuinka moni on miettinyt, mihin ratsastustunnin halpa hinta perustuu?

Verotus. Hevosyritys on suurten juoksevien kulujensa ja massiivisten kalustoinvestointien vuoksi lähes aina ALV -velvollinen. Sisältyykö ratsastustunnin hintaan arvonlisäveroa? Ratsastustunnin arvonlisäveroprosentti on lajista ja toimialasta riippuen joko 10 tai 24 – eli yrittäjä, joka ei maksa arvonlisäveroa toiminnastaan, saa parhaimmillaan neljänneksen paremmat tuotot tuotteistaan kuin tunnollisempi toverinsa. Tämä kolahtaa etenkin yrityksiin, jotka ostavat kalustoaan ulkomailta tai yksityisiltä, jolloin ALV -poistoja ei kerry niin paljoa.

Ruokinta. Mistä hevosyritys ostaa heinänsä? Karkearehu kattaa hevosen juoksevista kuluista 25-50%, joten halpaa, ylivuotista roskaheinää hevosilleen syöttävä yrittäjä voi myydä ratsastustunteja huomattavasti halvemmalla kuin ammattituottajalta analysoidut heinät ostava.

Hevosten kunto. Valitettava tosiasia on, että Suomessa on hyvin helppoa löytää jokseenkin toimivia, mutta iäkkäitä tai pikkuvikaisia hevosia puoli-ilmaiseksi. Amatöörin silmin katsottuna vakavasta nivelrikosta, selkänikama-ahtaumista tai puhkurista kärsivä hevonen toimii ratsastuskoulukäytössä aivan yhtä hyvin kuin terve yksilö. Terve, koulutettu hevonen maksaa kuitenkin rodusta ja tasosta riippuen 2000-6000 euroa enemmän kuin ”pikkuvikainen” tai muutoin ikääntynyt lajitoverinsa. Kuinka moni on tavannut ratsastuskoulussa sen todella luotettavalta tuntuvan hevosen, joka on tahmea liikkumaan, laiska, apaattinen, unelias, pomminvarma tai ympäristöstään välinpitämätön? Entä kuinka moni tietää, että nämä kaikki edellämainitut ominaisuudet ovat merkkejä siitä, että hevonen kärsii kroonisista kivuista? Kysymys kuuluukin, miksi ihmeessä kukaan yrittäjä käyttäisi ostohinnaltaan kallista, tervettä hevosta sellaiseen työhön, jonka kipujen vuoksi apaattiseksi muuttunut hevonen tekee asiakkaan mielestä paremmin – ja halvemmalla?

Hevosten käyttöikä. Edellämainituista syistä yrittäjälle tulee kannattavammaksi juoksuttaa hevosensa loppuun 5 vuoden aikana ja ostaa sitten uusi tilalle, kuin käyttää sitä säästellen 20 vuotta. Uuden hevosen ostaminen on halvempaa kuin vanhan korjaaminen. Hevosistaan ja niiden hyvinvoinnista sekä eliniästä huolehtiva yrittäjä joutuu siis pyytämään asiakkaaltaan korkeampaa hintaa kuin huolettomampi kilpakumppaninsa.

Koulutustaso. Hevosalalle kouluttautuminen kestää tasosta riippuen 3-10 vuotta. Useimmat koulutukset tuottavat lisäksi lisäkuluja, sillä esimerkiksi ohjaajakoulutuksiin vaaditaan jonkinlainen lähtötaso, jonka opiskelija joutuu kustantamaan itse – eli toisin sanottuna käymään omakustanteisesti ratsastustunneilla vuosikausien ajan. Useat hevosalan ammattitutkinnot vaativat myös oman hevosen, jonka pitäminen maksaa helposti 1500-6000 euroa vuodessa. Näitä kuluja hevosalalle kouluttautuvat nuoret kustantavat tyypillisimmin opintolainoilla, joiden takaisinmaksu saattaa kestää 10-20 vuotta. Toki ratsastuskoulun voi perustaa ilman alan tutkintoakin, jolloin näitä sivukuluja ei tule, ja itseoppinut idealisti voi myydä ratsastustunteja paljon halvemmalla kuin alan ammattilainen. Joitakin asioita ei tietenkään käytännössä voi oppia ilman hevosalan koulutusta, mutta mihin hevosyrittäjä edes tarvitsee sellaisia taitoja kuten riskienhallinta tai hevosten terveydenhoito? Tuurillahan ne laivatkin seilaavat – ja tieto lisää tuskaa.

Vakuutukset. Huolimatta siitä, että esimerkiksi jalkapallossa tai laskettelussa tapahtuu enemmän onnettomuuksia harrastustunteihin nähden kuin ratsastuksessa, määritellään ratsastus suurriskiseksi harrastukseksi. Tämän vuoksi hevosyrityksen vastuuvakuutukset ovat suhteessa kalliimmat kuin muiden urheilukoulutusta tarjoavien yritysten. Ratsastustunnit voi myydä siis paljon halvemmalla, mikäli ei näitä vakuutuksia ota. Tämähän toki tarkoittaa sitä, että yrittäjän virheen vuoksi neliraajahalvaantuneelle nuorelle urheilijalle sanotaan korvauksia haettaessa ”turha itkeä silloin, kun paska on niinkutsutusti tuulettimessa”.

Varusteet. Valtaosa hevosista saattaa tehdä työtä epäsopivalla satulalla lähes yhtä hyvin kuin sopivalla vastaavalla, sillä hevonen on eläin joka pyrkii sopeutumaan epämukavuuteen ja peittämään kipua. Satulan sovittaminen ja toppaaminen on siis yrityksen taloudellisen toiminnan kannalta turha kuluerä, eikä hevosten käyttämien satuloiden sopivuutta tarkista edes valvontaeläinlääkäri. Lisäksi ympyrä sulkeutuu,  kun kivusta lamaantunut hevonen saattaa olla asiakkaiden lemppariluottoratsu. Toisin sanottuna yrittäjä, jota ei juuri kiinnosta satuloidensa sopivuus eläimilleen voi myydä ratsastustuntinsa halvemmalla kuin kilpakumppaninsa, jolle hevosten selkien hyvinvointi on sydämen asia. Kuten todettua, sopimattoman satulan vuoksi pysyvästi vammautunut hevonen on melko helppoa korvata. Kuinkahan moni halpojen ratsastustuntien kärkkyjä haluaa itse juosta epäsopivissa kengissä 2-4 tuntia päivästä?

Ei kuitenkaan kannata heti huolestua, vaikka valitsemasi ratsastuskoulun hintataso olisi reippaasti muita alhaisempi! On myös mahdollista, että yrittäjä on huono matematiikassa ja menee konkurssiin parin vuoden sisällä. Tai sitten hän on nainut rikkaan puolison, perinyt rahaa tai maata, voittanut lotossa tai tekee kahta työtä. Ulkopuolisen rahoituksen avulla vahvan kapitaalin omaava yrittäjä voi helposti pelata vähemmän onnellisten tähtien alla syntyneet toverinsa ulos markkinoilta hintoja polkemalla.

Asian voi selvittää helposti ratsastustuntia varatessa: Kysyt vain yrittäjältä, miksi hinta on näin alhainen – oletko vastuuton, ammattitaidoton, eläinrääkkääjä vai sikarikas?

Älähdyksen tasosta tiedät, onko kalikka kalahtanut oikeaan kohteeseen.